Vuosina 1906 – 1914 Venäjän keisari Nikolai II lomaili perheineen joka kesä Virolahden saaristossa. Se oli heidän lomaparatiisinsa, jossa he viettivät yhteensä noin vuoden päivät. Yksistään vuonna 1908 keisariperhe lomaili Virolahdella lähes kolme kuukautta, 85 päivää.

Virolahdella keisariperhe tunsi olevansa turvassa. Siellä ei tarvinnut pelätä terroristeja eikä anarkisteja, joita Venäjällä oli varottava koko ajan. Virolahti oli myös sopivan lähellä Pietaria; merimatka kesti vain viisi tuntia.

Keisarin lomaillessa lempisaaristossaan koko Venäjän valtakuntaa johdettiin Virolahdelta. Nopeat alukset kuljettivat postia pääkaupungin ja Virolahden välillä. Pikaviestien välittämistä varten saaristoon oli rakennettu kolme lennätinasemaa.

1288p

Laituri

Keisarillisen perheen loma-asuntona toimi Nikolai II:n huvipursi Štandart. Ylellisesti sisustettu laiva oli 120 metrin pituinen ja sillä oli 350 hengen miehistö. Aluksessa oli sähkövalaistus, höyrylämmitys sekä juokseva kylmä ja kuuma vesi. Štandartia pidettiin omana aikanaan maailman hienoimpana huvialuksena.

Vuosina 1906 – 1908 Štandart oli ankkurissa Kavon selällä Paation ja Kavon saarten välissä. Sittemmin ankkuripaikka siirrettiin suojaisammalle paikalle Halssin selälle nykyisen Hurpun merivartioaseman edustalle.

Huvipurrelta korkeat vieraat tuotiin maihin pienillä höyryveneillä. Veneet toivat lomailijat joko Hurpun talon laituriin tai Vatimenpohjaan rakennettuun väliaikaiseen laituriin. Toisinaan keisari lapsineen ajoi myös huvipurrelta suoraan uimarannalle tai lähisaariin.

Keisarinhiekaksi sanottu ranta Kellosalmessa oli Keisarin ja hänen lastensa mieluisin uimapaikka. Lapsia varten pystytettiin rannalle teltta, jossa he voivat vaihtaa vaatteita. Hallitsija itse pukeutui ja riisuutui hiekalle levitetyn lakanan päällä matruusien avustaessa kyseistä toimitusta.

1271p

Heinälato

Toisinaan keisarillinen perhe lähimpine ystävineen järjesti retken Hurpun talon omistamaan heinälatoon. Siellä seurueelle tarjoiltiin lounasta musiikin säestyksellä. Virolahtelaiset saivat vapaasti seurata sivusta hallitsijaperheen ilonpitoa. Joskus Nikolai ja hänen adjutanttinsa kävelivät Virolahden kirkonkylään ja pidemmällekin, Pyterlahden kivilouhimolle saakka. Pyterlahdesta on viety valtava määrä rakennuskiveä Pietariin. Pietarin Iisakinkirkon graniittipylväät on nekin tuotu Pyterlahdesta.

Hallitsijaperheen lapset olivat vain harvoin yhdessä maissa. Kruununperijä Aleksei joutui sairautensa vuoksi useimmiten oleskelemaan laivalla äitinsä seurassa. Sen sijaan tyttäret viihtyivät hyvin tenniskentällä, hiekkarannoilla ja metsissä.

Keisari meloi ja souti mielellään. Hänen adjutanttinsa kertoivat, että heillä oli usein vaikeuksia pysytellä hallitsijan vauhdissa. Vaikka Nikolai oli pienikokoinen ja hennon näköinen, hänellä oli urheilijan kunto.

Keisarin mielipeli oli tennis. Vuonna 1908 rakennettiin entiselle laidunmaalle Vatimenpohjaan puinen tenniskenttä katsomoineen. Vuonna 1912 kenttä rakennettiin uudelleen paksuista lankuista. Virolahtelaiset kirvesmiehet ja maalarit kävivät joka kevät ennen lomakauden alkua kunnostamassa ja maalaamassa keisarillisen huvipuiston laitteet. Kentälle rakennettiin vuosien varrella pienoisgolf-rata, keinu lapsille sekä käsin pyöritettävä karuselli.

Entisen huvipuiston alueella pelattiin myöhemminkin, tosin ei tennistä, vaan lentopalloa. Kenttä oli käytössä 1960-luvulla, jolloin oli vielä jäljellä keisarillisten lasten karusellin keskuspylväs rautatappeineen.

Nyt huvipuistoa peittää lähes läpipääsemätön kaisla eikä laitteista ole enää mitään jäljellä. Venesataman laituri on lähes samalla paikalla kuin Keisarin aikana. Sataman lähellä olevaa vedenottopaikkaa kutsutaan yhä keisarinlähteeksi.

1274p

Huvipuisto

Vuonna 1912 hovi vuokrasi virallisesti Vatimenpohjan laitumen Virolahden kunnalta. Sopimus tehtiin Keisarin hyvän ystävän, kenraaliadjutantti Nilovin nimiin. Sopimus on edelleen tallella Virolahden kunnantalolla. Sopimuksessa sovitaan seuraavat asiat:

Vuonna tuhatta yhdeksänsataa kaksitoista Elokuun 26 päivänä me allekirjoittaneet Hänen Majesteettinsa Lippukapteeni Kenraaliadjutantti Nilov sekä Wirolahden kunnan esimies Antti Parkkola ja kunnan jäsenet teemme seuraavan sopimuksen:
Minä Kenraali-Adjutantti Nilov olen vuokrannut Wirolahden kunnalta kymmenen vuoden ajaksi, luettuna tästä päivästä, Wirolahden kunnan omistamaan tilaan N 4 Wilkkilän kylässä kuuluvan ja Huovar-saari nimisellä niemellä sijaitsevan maa-alan, jonka rajat ovat: merenranta alkaen Konsta Tillin maasta Talollisen Aleksanteri Wiikin ja Otto Mantereen maiden rajalla olevaan viemäriojaan, johon on rakennettu pieni silta; sekä merestä ylöspäin ne aidat, jotka eroittavat kunnan maan Konsta Tillille ja Otto Mantereelle kuuluvista tiluksista yhdensadan markan vuokramäärästä.

Minä Kenraali-Adjutantti Nilov olen oikeutettu tällä maanalalla toimeenpanemaan mitä puhdistustöitä tahansa ja puiden istuttamista, sekä rakennuttamaan mitä rakennuksia hyvänsä.

Kymmenen vuoden kuluessa tästä sopimuksesta voin minä, jos niin haluan, uudistaa sopimuksen vielä kymmeneksi vuodeksi ilman että vuokrahintaa korotetaan.

Arentisopimuksen päättyessä jäävät kaikki minun rakentamani laitokset minun, amiraali Nilovin, omistettavaksi ja olen minä velkapää joko muuttamaan ne pois tahi luovuttamaan omistusoikeuden niihin Wirolahden kunnalle.

1236p

Pyterlahden kivilouhimo

Vuosina 1908 ja 1912 Keisari Nikolain II:n äiti, leskikeisarinna Maria Fjodorovna (Dagmar) vieraili poikansa lomapaikassa. Maria Fjodorovna oli käynyt Virolahdella miehensä, keisari Aleksanteri III:n kanssa jo vuonna 1876 tutustumassa Pyterlahden kivilouhimoon.

Lomavierailunsa Maria Fjodorovna (Dagmar) teki omalla huvipurrellaan, jonka nimi oli Poljarnaja Zvezda (Pohjantähti). Huvipurret ankkuroitiin Hurpun edustalle lähekkäin, jotta vierailut molemmin puolin sujuisivat mahdollisimman mukavasti.

Heinäkuussa 1912 Ruotsin kuningas Kustaa V ja hänen puolisonsa kuningatar Victoria tekivät epävirallisen ystävyysvierailun Keisari Nikolai II:n luo Virolahdelle. Vierailun aikana Nikolai ja Kustaa pelasivat kovatasoisen tennisturnauksen, jonka lopputulosta ei kuitenkaan koskaan julkaistu. Myöhemmin onkin arveltu, että tämän korkean tason maaottelun voitti Ruotsi.

Heinäkuussa 1913 hovi järjesti Paation saarella ulkoilmajuhlan, johon kutsuttiin myös paikallisia asukkaita. Heille tarjottiin makaronikeittoa, rusinakiisseliä ja rommia. Juhlapaikan laidalla soitteli laivan orkesteri. Paatiolainen Matti Mikkonen rohkaistui rommista niin, että kävi pyytämässä keisarin tyttären Olgan tanssiin. Olga suostui ja niin mentiin kalliolla polkkaa. Paatiossa keisarillisia tanssiaisia muisteltiin pitkään. Niistä on säilynyt eloisia, muistiin merkittyjä kuvauksia.

Heinäkuun 1914 puolivälissä hallitsijapari vietti viimeisen kesälomansa Virolahdella. Heidän tarkoituksenaan oli palata saaristoon loppukesällä, mutta maailmansodan syttyminen muutti suunnitelmat. Katsellessaan viimeisen kerran rakkaiksi tulleita Virolahden rantoja Keisari Nikolai II purskahti itkuun.


Teksti: Jorma Tuomi-Nikula